Masennusta ei esiinny vain tietyissä ikäryhmissä tai ryhmissä. Riskesdas 2018:n tulokset osoittavat, että masennusta voi alkaa ilmaantua teini-iässä eli 15-24-vuotiaana 6,2 prosentin esiintyvyyden ollessa kyseessä. Tämä yleisyysmalli kasvaa iän myötä. No, selvittääksesi, oletko masentunut vai ei, voit ottaa erityisiä testejä ja tutkimuksia lääkäriltä. Ota selvää seuraavasta arvostelusta.
Testit masennuksen diagnosoimiseksi
Masennus on mielialahäiriö, joka saa ihmisen tuntemaan surua ja menettää kiinnostuksensa päivittäisiin toimiin. Aikuisten lisäksi tämä mielisairaus voi hyökätä myös lapsiin, teini-ikäisiin ja vanhuksiin.
Jos se paljastuu eikä saa hoitoa, sairastun hengen turvallisuus voi olla uhattuna. He saattavat joutua pakkokäyttäytymiseen, joka johtaa riippuvuuteen, yrittää satuttaa itseään ja yrittää itsemurhaa.
Masennuksen varhaisen havaitsemisen mittariksi hallitus on kehittänyt online-masennustestin, jonka voit tehdä itsenäisesti. No, hallituksen tarjoamat testit jaetaan yleensä kahteen muotoon, nimittäin:
Geriatrinen masennuksen asteikko 15 (GDS 15)
Geriatrinen masennuksen asteikko 15 tai geriatrinen masennusasteikko 15 on 15 kysymyksen kyselylomakkeen sisältävä testi ikääntyneiden masennuksen seulontamenetelmänä.
Sinun tarvitsee vain vastata "kyllä" tai "ei" jokaiseen kysymykseen. Esimerkkejä kysymyksistä, kuten "Oletko tyytyväinen elämääsi juuri nyt?" tai "Tuntuuko elämäsi tyhjältä?".
Sen lisäksi, että tiedetään, onko henkilöllä mahdollisuus kokea masennusta vai ei, tätä testiä käytetään myös sairauden vakavuuden arvioimiseen.
Ihmisillä, joiden mielenterveys ei ole ongelmallinen, kyselyn täyttäminen ei vie kauan. Kuitenkin ihmisiltä, jotka tuntevat olevansa masentuneita, tämän kyselyn täyttäminen voi kestää kauan.
Tämän masennustestin tulosten ehdot ovat:
- Kokonaispisteet 0-4, sinut julistetaan normaaliksi.
- Jos kokonaispistemäärä on 5-9, sinulla on ilmoitettu lievä masennus.
- Sitten kokonaispistemäärällä 10-15 sinut julistetaan vakavaksi masennukseksi.
Itseraportointikysely 20
Self-Reporting Questionnaire (SRQ) on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä kyselylomake, jolla seulotaan mielenterveyshäiriöitä, joista yksi on masennus. Esitetyt kysymykset kattavat erilaisia valituksia, joita on saatettu kokea viimeisten 30 päivän aikana.
Masennustestien lisäksi tarvitaan myös sarja diagnostisia testejä
Tietäen, oletko masentunut tai et, älä luota pelkästään itsetestauksen tuloksiin. Syynä on, että sinun ei pitäisi tehdä "itsediagnoosia" tai diagnosoida sairautta omilla olettamuksillasi itsetestin tulosten nähtyään.
Kannattaa käydä lääkärillä, psykologilla tai psykiatrilla. Asiantuntijatutkimuksissa voit myös pohtia, tarvitsetko vain masennuksen hoitoon lääkkeitä vai samanaikaisesti psykoterapiaa.
Seuraavat ovat testejä, joita lääkärit yleensä suosittelevat masennuksen diagnoosin tekemiseksi.
1. Fyysinen tarkastus
Lääkärisi voi suorittaa fyysisen kokeen ja kysyä terveydestäsi. Joissakin tapauksissa masennus voi liittyä fyysiseen terveysongelmiin tai se voi jo aiheuttaa muita terveysongelmia.
Mayo Clinicin raportit, masennus tai vakava stressi voivat johtaa sydänsairauksiin, liikalihavuuteen tai diabetekseen. Tästä syystä lääkäri mittaa painon, verenpaineen, sykkeen ja kehon sokeritason.
Jos tutkimuksessa havaitaan muita terveysongelmia, sinun tulee käydä yhdistelmähoidossa. Näin tehdään, jotta yksi sairaus ei pahene ja potilaan elämänlaatu paranee edelleen.
2. Psykiatrinen arviointi
Tässä masennustestissä psykiatri arvioi oireesi, ajatuksesi, tunteesi ja käyttäytymismallisi. Sinua voidaan myös pyytää täyttämään kyselylomake. Jotkut masennuksen oireista, joita saatat ilmaista ja joista sinun on ilmoitettava lääkärillesi, ovat:
- Jatkuva surullinen olo, itku ilman syytä, tyhjä tai toivoton olo.
- Hermostuu ja ärsyyntyy helposti pienistäkin asioista.
- Kiinnostuksen tai nautinnon menetys useimmista tai kaikista normaaleista toiminnoista, kuten seksistä, harrastuksista tai urheilusta.
- Unihäiriöt, mukaan lukien unettomuus tai liiallinen uni.
- Tuntuu usein väsyneeltä ja energian puutteelta, joten pienet tehtävät vaativat lisäponnistusta.
- Masennus saa painon putoamaan tai päinvastoin lisääntymään, koska ruokahalu muuttuu.
- Ahdistus, kiihtyneisyys tai levottomuus.
- Kyky ajatella, puhua tai kehon liikkeet hidastuvat.
- Pidä kiinni menneistä epäonnistumisista tai syyttää itseäsi ja tuntee itsensä arvottomaksi.
- Vaikeus ajatella, keskittyä, tehdä päätöksiä ja muistaa asioita
- Toistuvia ajatuksia kuolemasta, itsensä vahingoittamista ja itsemurha-ajatuksia.
- Selittämättömät fyysiset ongelmat, kuten selkäkipu tai päänsärky.
Tämän masennustestin avulla lääkärit voivat määrittää taudin vakavuuden sekä sopivan hoidon.
3. Laboratoriotutkimukset
Jotkut yllä mainituista oireista eivät johda pelkästään masennukseen. Mielialahäiriöt kohtaavat usein myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiviä. Siksi päästä eroon tästä terveysongelmasta suorittamalla laboratoriokokeita, nimittäin verikokeita.
Tämä testi laskee veriarvot tai testaa kilpirauhasesi varmistaaksesi, että se toimii oikein.
4. PPDGJ:n oireiden havainnointi
Mielenterveyshäiriöiden diagnostinen ja tilastollinen käsikirja (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM) on käsikirja, jota terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät Yhdysvalloissa ja suuressa osassa maailmaa oppaana mielenterveyden sairauksien diagnosoinnissa.
DSM sisältää kuvauksia, oireita ja muita kriteerejä psykiatristen häiriöiden diagnosoimiseksi. Indonesialla itsellään on ohjeet mielenterveyshäiriöiden luokitteluun ja diagnosointiin (PPDGJ), joita käytetään ohjekirjoina mielenterveyshäiriöiden diagnosoinnissa.
Lääkäri arvioi edelleen potilaan tilaa tämän oppaan avulla auttaakseen määrittämään, mikä mielenterveysongelma potilaalla on.