Heittää keihään tai keihäänheitto on yleisurheilun ala, joka keskittyy käsivarsien lihasten vahvuuteen heittämään keihää tai eräänlaista keihää, jossa on kevyt materiaali ja metallikärki. Tämän lajin tavoitteena on heittää keihää mahdollisimman pitkälle. Ennen harjoittelua on useita tekniikoita ja sääntöjä, joihin sinun on kiinnitettävä huomiota tätä urheilua harrastaessasi.
Keihäänheiton urheilun historia
Urheilulajina keihäänheitto on urheilulaji, joka on seurausta keihään käytön kehittymisestä ihmiselämässä, mukaan lukien metsästys tai taistelu. Tämän jälkeen keihäänheittajien tulisi pystyä heittämään metallikeihään yhdellä kädellä mahdollisimman pitkälle.
Keihäänheiton uskotaan otetun käyttöön muinaisten olympialaisten aikana osana viisiottelua vuonna 708 eaa. Lisäksi tämä heittolaji nousi uudelleen Saksassa ja Ruotsissa 1870-luvulla. Kunnes lopulta siitä tuli osa modernia olympiaurheilua vuodesta 1908 miesten ja 1932 naisten urheilulajista.
Keihäänheiton perustekniikka
Keihäänheitto on urheilullinen urheilulaji, jossa painotetaan paljon liikettä ja käsivarsien lihasvoimaa, joten se tulee tehdä oikealla tekniikalla loukkaantumisen välttämiseksi. Aina kun aloitat harjoituksen, muista aina lämmitellä venyttämällä käsiäsi ja hartioitasi perusteellisesti.
Keihäänheiton perustekniikka koostuu vähintään kolmesta osasta, jotka ovat keihään pitotekniikka, keihään juoksu- ja kantamistekniikka sekä keihäänheittotekniikka.
1. Keihään pitotekniikka
Keihään tarttumistyyliä on kolme, eli amerikkalainen, suomalainen ja puristin tai pihdityyli. Jos olet vasta aloittamassa tätä urheilua, kokeile jokaista keihään pitämistyyliä löytääksesi sinulle parhaiten sopivan.
Tärkeintä on, että asetat keihään vaakasuoraan olkapäille, kämmenet ylöspäin. Seuraavassa on selitys kustakin keihään pitotekniikasta.
- Amerikkalainen tyyli (Amerikkalainen ote). Yleisin tarttumistekniikka, jonka voit tehdä, on pitää keihästä niin, että narun osa on peukalon ja etusormen välissä. Kämmenet ja muut sormet tarttuvat tavalliseen tapaan.
- suomalaista tyyliä (Viimeistele pito). Melkein kuin amerikkalainen tyyli, mutta sinun on ulotettava etusormeasi hieman taaksepäin hallitaksesi. Samaan aikaan tartuksesi köyteen teet sen peukalolla ja keskisormella.
- puristusvoima (V-kahva). Yleisesti kutsutaan pihdeiksi, koska puristat keihään etu- ja keskisormesi väliin. Samaan aikaan peukalo, nimetön sormi ja pikkusormi pitävät keihästä rentona.
2. Keihään kantotekniikka
Kun olet valinnut ja tutustunut yhteen tapaan pitää keihää, noudata alla olevia keihään kantamisen ohjeita.
- Aloita pitämällä keihästä olkapääsi yli kyynärpääsi osoittaen eteenpäin. Osoita sitten keihään kärki kohti heittoaluetta noin 40 asteen kulmassa.
- Kun suoritat ensimmäistä vaihetta, aseta lantiosi kohtisuoraan kohdealueeseen nähden. Aloittelijat ottavat yleensä 10 askelta ennen heittämistä, kun taas urheilijat voivat tehdä 13-18 askelta.
- Juoksun aikana varmista, että säilytät keihäänasennon kuten alkuliikkeessä.
- Kun olet saavuttanut viimeisen askeleen, käännä keihästä pitelevää kättäsi vastapäätä olevaa jalkaa ja tuo lantiosi kohti kohdettasi.
- Tee jalka poikki vetämällä keihästä taaksepäin. Nojaa taaksepäin ja suorista käsiäsi ja olkapäitäsi valmistautuaksesi heittoon.
3. Keihäänheittotekniikka
Seuraavat keihäänheiton vaiheet määrittävät kuinka pitkälle ja tarkasti heität keihään.
- Kun olet suoristanut kätesi ja nojautunut taaksepäin, pidä katseesi kohdealueella.
- Käytä edessä olevaa jalkaa tukena ja työnnä sitten toisella jalallasi. Siirrä painoasi eteenpäin valmistautuessasi keihäänheittoon.
- Työnnä samalla keihästä pitävää käsivartta ylös ja eteenpäin. Vapauta keihäs, kun käsi on jalustan edessä tai huipussaan.
- Heitä niin kovaa kuin pystyt ja säilytä tasapaino keihäänheiton jälkeen.
Keihäänheiton varusteiden ja kentän tekniset tiedot
Kansainvälinen yleisurheiluliitto (IAAF) määrää useita sääntöjä keihäänheittovälineistä ja -kentistä olympialaisissa ja muissa urheiluturnauksissa. Jotkut keihäänheiton säännöistä sisältävät seuraavat.
- Keihään tekniset tiedot. Keihäs on puusta tai metallista valmistettu keihäs, jossa on terävä metallikärki ja siinä on köysikahva. Keihään tulee painaa vähintään 800 grammaa pituuden ollessa 2,6-2,7 metriä miehillä ja vähintään 600 grammaa pituudella 2,2-2,3 metriä naisilla.
- Keihäänheittoalusta. Lähtöpaikka on vähintään 30 m, mutta joissain olosuhteissa pituus voi olla 36,5 m. Kiitotien leveys on 4 m, ja heittokäyrän säde on 8 m:n siiman lopullinen raja ennen keihään heittoa.
- Keihään laskeutumisalue. Laskeutumissektori on merkitty nurmikentällä olevalla kaarella 28,96 asteen kulmassa.
Keihäänheiton säännöt olympialaisissa
Ottelukentän varusteiden ja alueen määrittämisen lisäksi IAAF määrittää keihäänheittourheilijoille laskennan ja joukon kieltoja.
- Ei ole sallittua käyttää teippausta kahden tai useamman sormen kiinnittämiseen, jotka auttavat urheilijaa heitossa, mukaan lukien käsineiden käyttö.
- Jokaisella urheilijalla on vain minuutti aikaa heittää. Jos se saavuttaa viimeiset 15 sekuntia eikä urheilija ole heittänyt, erotuomari nostaa varoituksena keltaisen lipun. Jos aikaraja ylittyy, urheilijan pisteitä ei lasketa.
- Ruudun aikana urheilijan tulee pysyä kiitotien alueella. Kiitotien ulkopuolella olevaan sivurajaan tai maahan koskettaminen on kielletty.
- Urheilijan tulee heittää keihäs heittovarren yläosan yli, eikä hän saa ylittää heittokäyrän rajaviivaa.
- Virhe syntyy, kun heittäjä kääntyy kokonaan ympäri siten, että selkä on kohti keihään laskeutumisaluetta. Urheilijat eivät saa kiertää missään vaiheessa ennen kuin heitto ja lasku on suoritettu.
- Keihään tulee laskeutua laskeutumisalueen sisällä, ja sen on tehtävä vain merkki maahan, ei tartu tai lyö reikiä nurmikkoon.
- Urheilijat tekevät yleensä kolme yritystä heittää keihää kilpailussa. Joissakin tapauksissa urheilijat voivat suorittaa jopa kuusi yritystä.
- Tuomari määrittää voittajan kelvollisen heiton kriteereillä ja saa pisimmän etäisyyden.
- Jos tulos on tasan, molemmat urheilijat yrittävät vielä kerran. Urheilija, joka saa parhaan heiton tässä kokeessa, tulee voittajaksi.
Keihäänheitto on urheilullinen urheilulaji, joka perustuu käsivarsien lihasvoimaan, joten on tärkeää harjoitella tätä kehon osaa. Kuka tahansa voi harrastaa tätä lajia, kunhan sitä harjoitetaan turvallisessa paikassa ja ammattitaitoisen valmentajan seurassa.