Olet ehkä kuullut tai lukenut oikeasta tai vasemmasta aivoista. Yhteiskunnassa suositussa konseptissa oikean aivojen hallitsevat ihmiset ovat yleensä luovempia, kun taas vasenta aivoa hallitsevat ihmiset ovat yleensä analyyttisempiä ja ajattelevat loogisesti. Onko se oikein? Mitkä ovat sitten oikean ja vasemman aivojen toiminnot ja erot? Tässä on selitys.
Tunnista ero oikean ja vasemman aivotoiminnan välillä
Aivot ovat elintärkeä ja monimutkainen elin, joka ohjaa kaikkia ihmiskehon järjestelmiä ajatuksesta, muistista, puheesta, tunteesta, näköstä, kuulosta, käsivarsien ja jalkojen liikkeistä kehon muiden elinten toimintoihin. Tämä hermoston osa koostuu 100 miljardista neuronista tai aivosolusta, jotka painavat enintään 3 kiloa tai vastaavasti 1,3 kiloa aikuisilla.
Jos tarkastellaan aivojen anatomiaa tarkemmin, tämä elin on jaettu kahteen osaan tai niin kutsuttuihin aivopuoliskoihin. Yleensä aivojen oikea puoli tai oikea pallonpuolisko hallitsee kehosi vasenta puolta ja aivojen vasen puoli tai vasen pallonpuolisko hallitsee kehosi oikeaa puolta.
Vaikka ihmisen aivojen kaksi osaa näyttävät samanlaisilta, niiden toiminnot ovat erilaisia. Oikean ja vasemman aivojen toiminnan ero paljasti ensimmäisenä Nobel-palkinnon voittaja Roger W. Sperry 1960-luvulla tekemällään tutkimuksella. Lisäksi tässä ovat erot aivojen kahden osan toiminnassa:
vasen aivolohko
Useimmilla ihmisillä aivojen vasemmalla pallonpuoliskolla on toimintoja, jotka säätelevät kieltä, päättelyä ja puhetta. Tämä aivojen osa yhdistetään usein loogisiin asioihin, tosiasioihin, lukuihin (matematiikka), analysointiin.
Siksi vasenaivoiset ihmiset ovat yleensä kvantitatiivisempia ja analyyttisempiä. Tämän ihmisryhmän uskotaan kiinnittävän enemmän huomiota yksityiskohtiin ja ajattelevan logiikan avulla.
Jos vasen aivopuoli on loukkaantunut, puhe ja liike kehosi oikealla puolella yleensä vaikuttavat. Tämä voidaan havaita henkilöllä, jolla on aivovaurio, kuten aivohalvaus, joka usein aiheuttaa vaikeuksia kielen tuottamisessa tai jota kutsutaan afasiaksi. Samanlainen aivojen oikean takaosan vaurio aiheuttaa paljon vähemmän todennäköisesti afasiaa.
Oikea aivo
Samaan aikaan aivojen oikealla puolella on suuri rooli visuaalisen ja spatiaalisen tiedon tulkinnassa. Esimerkiksi aivojen oikea puoli on mukana, kun teet kartan tai annat ohjeita lähimmälle linja-autoasemalle.
Tämä oikean aivojen osa liittyy yleensä myös mielikuvitukseen, taiteeseen, luovuuteen, tunteiden ilmaisemiseen, kasvojen tunnistuson ja musiikkiin. Siksi henkilö, joka käyttää hallitsevasti oikeaa aivoja, on yleensä vapaa ja luova ajattelija.
American Association of Neurological Surgeons raportoi kuitenkin, että noin kolmanneksella vasenkätisista ihmisistä puhetoiminto voi sijaita aivojen oikealla puolella. Jos aivovamma tapahtuu aivojen oikealla puolella, vasemman käden ja jalan liike, vasemman näkemys ja/tai kuulo vasemmassa korvassa voi vaikuttaa.
Aivojen merkitys on jaettu kahteen osaan
Neuron-lehdessä vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että aivot olisivat helpompia ja tehokkaampia, jos jokainen osa olisi omistettu tietylle tehtävälle.
Se myös helpottaa aivojen suorittamista useiden tehtävien suorittamisesta samanaikaisesti (monitehtävä). Esimerkiksi yksi aivojen osa osallistuu puhumiseen, toinen osa kasvojen, paikkojen, esineiden tunnistamiseen ja tasapainon ylläpitämiseen.
Lisäksi aivojen kahden puolen jakamisessa on myös muita etuja. Esimerkiksi ihmisillä tehdyt tutkimukset ovat myös ehdottaneet, että aivojen jakautuminen on hyödyllistä kognitiivisten taitojen kehittymiselle, mukaan lukien vaikuttaminen älykkyysosamäärään, sujuvuuteen ja lukutaitoon.
Ovatko oikean ja vasemman aivojen toiminnot yhteydessä?
On tärkeää tietää, että vaikka aivot on jaettu useisiin osiin, on jatkuva kommunikaatio kaikkien aivojen osien välillä. Kaikki aivojen osat, jotka toimivat harmoniassa toistensa kanssa, antavat sinun tuntea elämän sellaisena kuin se nyt on, eli pystyä suorittamaan kaikkia toimintoja samanaikaisesti.
Aivojen kaksi puolta yhdistää ryhmä hermosäikeitä nimeltä corpus callosum, jonka avulla voit tehokkaasti käsitellä ja jakaa tietoja aivojen eri osien välillä. Jos aivojen kaksi puolta eivät ole yhteydessä toisiinsa, aivoissa tapahtuu tiedonsiirtoprosessissa häiriö, joka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään.
Esimerkiksi henkilö ei pysty nimeämään kädessään olevaa esinettä, vaikka hän tunnistaisi kohteen. Tämä johtuu siitä, että aivojen oikealta puolelta peräisin oleva objektintunnistustieto ei voi siirtyä aivojen vasemmalle puolelle, jolla on rooli kielen toiminnassa. Siten hän pystyy vain tunnistamaan kohteen, mutta ei voi nimetä sitä.
Siksi ei ole oikein väittää, että ihmisen oikea ja vasen aivojen toiminta olisivat erillisiä. Vaikka molemmilla on oma painopisteensä, aivojen kahden osan on toimittava yhdessä toistensa kanssa, jotta aivot toimivat normaalisti.
Onko teoria oikean ja vasemman aivojen dominanssista totta?
Ihmisen oikealla ja vasemmalla aivoilla on eri tehtävät. Kuten aiemmin selitettiin, näiden kahden aivojen osan toiminnot ovat kuitenkin yhteydessä toisiinsa. Joten periaatteessa aivojen molempia puolia käytetään tasapuolisesti, toinen on hallitsevampi kuin toinen.
Lisäksi erilaisten Sperryn jälkeisten tutkimusten perusteella teoriaa aivojen yksipuolisesta dominanssista ei voida todistaa. Päinvastaisesta tosiasiasta ei kuitenkaan ole vielä todisteita. Vuoden 2013 tutkimukseen perustuen ihmisen aivoille tehdyt MRI-kuvaustestit osoittivat, että aivotoiminta molemmilla puolilla ei ollut sidoksissa henkilön persoonallisuuteen.
Tutkijat päättelivät tämän suoritettuaan tutkimuksen, johon osallistui 1000 7–29-vuotiasta nuorta. Tutkimuksessa ei ollut näyttöä alttiudesta, puolueellisuudesta tai dominanssista jollakin tietyllä aivojen puolella.